Tarinoita huumehelvetistä selviytymisestä, elämästä siinä maailmassa ja elämästä sen jälkeen. Tarinat on tosia ja sensuroimattomia. Pakoittain teksti saattaa olla rajua ja kaunistelematonta, mutta teksti on minun elämästä. Toivottavasti viihdyt mukana matkassa!

Kirjoittaja

Kirjoittaja

Kuka minä olen?

Olen vuonna 1982 syntynyt lätkäfani Pohjois-Karjalasta. Ajauduin jo nuorena väärille teille ja sillä tiellä mentiin kymmenisen vuotta. Ensimmäiset hatsit pilveä poltin 17v ja viimeisen kerran otin subutexia tammikuussa 2011. Siitä saakka olen ollut kuivilla huumeista. Tämä on toinen kerta, kun elän elämääni ilman huumeita aikuisiällä. Ensimmäinen lopetus tapahtui vuosien 2005-2006 hujakoilla, mutta retkahdin uudelleen reilut 2v myöhemmin. Elämä ilman huumeita on ollut suurin muutos elämässäni. Kun opin elämään huume- ja rikollismaailmassa ja kasvoin sen aikana pojasta mieheksi, on tämä uusi, huumeeton elämä ollut varsin erikoista. Se on opettanut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja paljon oppimista on ollutkin. Mutta jokainen päivä selvinpäin on ollut hienompi ja parempi kuin yksikään huumepäissään vietetty päivä. Enää ei huumeet mua saa.

Minusta tuli ensimmäistä kertaa isä syksyllä 2015, kun sain terveen tyttövauvan. Olen tällä hetkellä kihloissa ja häitä olisi tarkoitus viettää vielä tämän vuoden aikana. Olen ollut kihlattuni, tulevan vaimoni, kanssa kohta 2,5v yhdessä, josta saman katon alla ollaan asuttu 2v. Loppu elämä tarjoaa vain taivaan rajakseen, jos sitäkään.

OTA YHTEYTTÄ

helvetistataivaaseen(c)gmail.com

Hae tästä blogista

17.7.2016

Torpedo - Velanperintää

Torpedo on alamaailman slangia. Hän on ihminen joka tekee tilaustyönä pääasiassa velanperintää johon luonnollisesti sisältyy väkivaltarikoksia ja/tai sillä uhkailua. Kovinkaan tavatonta ei ole henkirikoksetkaan, riippuen miten isosta jutusta on alunperin kyse. Ja kyllä, täällä ei-enää-niin-lintukoto-Suomessakin näitä on. Yleensä jutut liittyvät tavalla tai toisella alamaailman keskinäisiin asioihin. Olen itse yhteen sellaiseen törmännytkin.

Asuessani etelä-Suomessa kaveri kertoi kuinka joku torpedoksi itsensä esitellyt mies diilasi mm. Lätkää (hasista) ja kukkaa ja hän aikoi siltä sitä hankkia. Kaveri itse pyöritti ns. Nippikauppaa lähinnä pilvellä ja tässä hän mielestään näki pienen bisneksen. No eihän se ihan sujuvasti mennyt alunperinkään. Jotain kaverini oli sitä jeesannut ja sai siitä palkinnoksi Nokian puhelimen, arvoltaan ehkä 150e ja nyt siis eletään vuotta 2010, siis aikaa ennen älyluureja. Innoissaan tästä kertoi ja itse taas mielessäni ainakin pohdin, että tästä ei sille hyvä heilu. Muuttuu vielä saatavaksi. No noin viikkoa myöhemmin tämä torpedo keksi, että kaveri olikin velkaa siitä puhelimesta. En summia muista (ehkä huntti) ja muuta, mutta velkaa oli ja aikaa maksaa tyyliin pari päivää, ehkä max viikko. Kaverini joka nippikauppaa pyöritti funtsi, että mistä vitusti hän rahat siihen taikoo. Väkivallan uhka oli jo olemassa ja kaverilla kuumotusta varmasti lisäsi se, että sillä omien sanojen mukaan henkirikoksia oli vyöllä. Taisi lopulta vanhemmiltaan lainata, koska muuten se velka olisi vaan noussut ja suo olisi vaan syventynyt.
"Tultiin hakee sulta velat veke" Kuvawww.careeraddict.com
Kerran tosiaan tähän torpedoon törmäsin rappukäytävässä. Ihmettelin kuka se oli ja miksi se siinä oli. Kaveri kertoi sitten kuka se oli, tosin syytä siihen, miksi se oli rappukäytävässä kuin odottamassa jotakin, ei koskaan selvinnyt. Itse olin tuona kesänä paljon poissa ja kämppikselle kyllä painotin, ettei sitä pidä sisälle päästää. Tietääkseni se ei tuota alaovella bostausta lukuunottamatta ollut lähistöllä, mutta toisaalta, mistäpä sitä tietää, kun olin viikkojakin poissa. Syy sille, miksi en sitä asuntooni halunnut oli se, että jos olisi alkanut veljeilemään sen kanssa, olisi sama odottanut lopputulemana kuin tälle kaverille, että yhtäkkiä sitä onkin velkaa.

Mun oma kosketuspinta on onneksi hyvin pieni, mutta jo noinkin pienestä sitä heti huomasi ja tajusi, että alamaailmassa asiat menee hieman toisin, kun kavereiden kesken pienet kukkakaupat. Velat voi syntyi tyhjästä jos huomataan heikoksi jota voi kuumotella ja se sillä taipuu. Mä en tiedä miten tälle kaverille lopulta kävi, lähinnä siis sitä, että kuinka kivuttomasti sanan varsinaisessa merkityksessä se siitä eroon pääsi vai pääsikö ollenkaan. Myös yhden toisen paljon itseäni nuoremman jannun meininki jäi itselle täysin auki. Se pyöritti pilveä itä-Suomesta käsin ja kuskasi sitä etelään mm meille pieniä määriä. Se joutui kerran tämän torpedon henkiseen käsittelyyn, kun bisneksiä hieroivat. Lopputuloksena oli kuulemma itku ja pelkotilat, kun henkinen väkivalta oli mennyt kohtuu kovaksi ja päässyt rikkomaan psyykettä.

Itse muutin sekoilujen jälkeen takaisin itä-Suomeen tuona syksynä ja kun jäin aika pian tuosta noista huumekuvioista pois, niin jäi hämärän peittoon monikin asia. Muun muassa nuo.