Tarinoita huumehelvetistä selviytymisestä, elämästä siinä maailmassa ja elämästä sen jälkeen. Tarinat on tosia ja sensuroimattomia. Pakoittain teksti saattaa olla rajua ja kaunistelematonta, mutta teksti on minun elämästä. Toivottavasti viihdyt mukana matkassa!

Kirjoittaja

Kirjoittaja

Kuka minä olen?

Olen vuonna 1982 syntynyt lätkäfani Pohjois-Karjalasta. Ajauduin jo nuorena väärille teille ja sillä tiellä mentiin kymmenisen vuotta. Ensimmäiset hatsit pilveä poltin 17v ja viimeisen kerran otin subutexia tammikuussa 2011. Siitä saakka olen ollut kuivilla huumeista. Tämä on toinen kerta, kun elän elämääni ilman huumeita aikuisiällä. Ensimmäinen lopetus tapahtui vuosien 2005-2006 hujakoilla, mutta retkahdin uudelleen reilut 2v myöhemmin. Elämä ilman huumeita on ollut suurin muutos elämässäni. Kun opin elämään huume- ja rikollismaailmassa ja kasvoin sen aikana pojasta mieheksi, on tämä uusi, huumeeton elämä ollut varsin erikoista. Se on opettanut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja paljon oppimista on ollutkin. Mutta jokainen päivä selvinpäin on ollut hienompi ja parempi kuin yksikään huumepäissään vietetty päivä. Enää ei huumeet mua saa.

Minusta tuli ensimmäistä kertaa isä syksyllä 2015, kun sain terveen tyttövauvan. Olen tällä hetkellä kihloissa ja häitä olisi tarkoitus viettää vielä tämän vuoden aikana. Olen ollut kihlattuni, tulevan vaimoni, kanssa kohta 2,5v yhdessä, josta saman katon alla ollaan asuttu 2v. Loppu elämä tarjoaa vain taivaan rajakseen, jos sitäkään.

OTA YHTEYTTÄ

helvetistataivaaseen(c)gmail.com

Hae tästä blogista

20.6.2016

Pomo nimeltä huume - "Olen kaikkialla"

Päihdeongelmainen. Narkomaani/alkoholisti. Nisti. Juoppo.
Ei välitetä. Ei kiinnosta. Vain se oma napa, omat tarpeet menee kaiken edelle. Vitut muista tai parisuhteesta, päihteitä on vaan saatava, muusta viis. Se on itsekästä, omahyväistä käyttäytymistä, jossa pomo määrää missä mennään tai missä menet. Pomo on huume. Sinä olet orja. Sinä tottelet vain ja ainoastaan pomoa. Se mitä pomo sanoo tai keksii, sinä teet ja menet sen mukaan. Et ajattele tai tunne mitään. Vastuun ottaminen tuntuu liian tuskaiselta, joten skipataan se. Juostaan mieluummin karkuun. Kaikkea mahdollista, kunhan ei tarvitse tehdä muuta kuin stikata rojut ränniin ja hyörytä sen mukaan. Tai nuokkua ja olla valveunissa sohvan nurkassa tajunnan hämärtyessä täysin. Kunhan sulla on kaikki hyvin ja hyvä olo, muulla ei ole väliä. Sinä tarvitset sitä, huumetta, koska se käskyttää sinua ottamaan sitä. Ja perustelee sinulle, miksi sinä tarvitset häntä. Se antaa sinulle pakokeinon pahasta maailmasta. Se auttaa sinua hymyilemään, aktivoi sinut hoitamaan kauppareissut ja siivoamaan asunnon. Antaa tunteen tuntea miten hyvältä voi tuntua hyvänolonkeskuksessa. Elämä on ihanaa. Kunnes aineen vaikutus hiipuu. Sitten se paljastaa omat,  todelliset kasvonsa:
"Tässä olen minä, pomosi ja sinä olet minun orjani, loppuelämäsi ajan".
"Minä annan sinulle hyvänolon tunteen ja keinon paeta todellisuutta, mutta vastapainoksi vien sinulta kaiken":
"Vien terveytesi, sielusi, rahasi, vapautesi, empatiankykysi, perheesi, lapsesi, läheisesi ja ystäväsi".
"Vien kaiken mitä olet koskaan ennen rakastanut tai arvostanut".
"Minä käsken, sinä tottelet, mutta muista, minä en tullut sinun luoksesi, sinä tulit minun luokseni".
"Sinä halusit minua, ensin kokeilla ja sitten joka kerta enemmän ja enemmän, koska viehätysvoimani on voimakkain mitä maa päällään kantaa".
"En välitä siitä oletko rikas vai köyhä, töissä tai koulussa, terve tai sairas. En välitä siitäkään minkä ikäinen olet, olit sitten 12-vuotias tai 50-vuotias, minä olen aina valmiina sinua varten".
"Tavoitat minut helposti sillä olen kaikkialla, voin olla helposti vaikka seinänaapurisi, sinä et vain tiedä sitä vielä".
"Teen sinusta rotan, vasikan, lieron, tunteettoman huijarin. Laitan sinut varastelemaan ja huijaamaan rahaa rakkaimmilta ihmisiltäsi. Vain, koska sinä haluat ja tarvitset minua niin kovasti. Olet valmis tekemään mitä vain saadaksesi minua taas".
"Eroamme vasta, kun sinä olet haudassa. Siihen mennessä olen tuhonnut kaiken ympäriltäsi ja vienyt lopulta sinut pois tästä elämästä".
Overdose
Ja jälleen yksi huumeiden uhri lisää liian pitkään listaan. Voisin sanoa jokaiselle joka edes funtsii kokeilevansa huumeita, ETTÄ EI KANNATA. Itse kokeilin. Jäin koukkuun heti ja se sai minut yrittämään itsemurhaa muutamaan otteeseen, rankimpana rekan alle ajaminen motarilla, Se sai minut kusettamaan ihan ketä tahansa, jotta saisin päivän satsin. Se teki minusta tunnevammaisen, tunteettoman ja itsekeskeisen paskan jonka moraali oli täysin tipotiessään. Empatian kyky laski ja en vain yksinkertaisesti tuntenut mitään ketään kohtaan. En erottanut perjantaita maanantaista. Se oli samanlaista harmaata massaa missä nousut ja laskut oli yhtä kuin päivän ohjelma ja päivän tarve. Joka päivä oli huumehuuruinen juhlapäivä ja illan/yön päätteeksi sitten vahdattiin verhojen takana, että tuleeko joku pihaan. Samalla äänet pään sisällä löi lisää vettä myllyyn ja toisinaan se meno siinä omassa ruudussa oli ihan sairasta. Ihme, ettei ikinä flipannut siltä kädeltä, että olisi ollut lepositeissä jossain mielisairaalassa. No sen neljä vrk olin, ilman siteitä, mutta muuten ei tullut oltua.
Jos vain mahdollista, älä koskaan koske mihinkään huumeeseen. Niinkuin jo kirjoitin, se vie kaiken sinulta ja kaiken niiltä jotka ovat lähelläsi. Ei siis pelkästään sinulta, vaan myös sinun lähiomaisilta. Onko se sen väärti ja arvoista? Ei varmasti ole! Sen hienon olon ja tunteen vastapainoksi se syö sinua sinun sisältä rotan lailla. Se muuttaa sinua niin paljon, sinun persoonaasi, sinun arvomaailma kääntyy ylösalaisin. Sinusta tulee tunteeton ihminen, jolle joka ikinen asia on ihan sama, kunhan saan päivän fiksit. Se on tärkeintä ikinä koko maailmassa. Mieti kahdesti, kannattaako tuohon peliin mukaan lähteä. Voin sen sinulle sanoa, sen pelin tulet häviämään. Niin hävisin minäkin, kahteen otteeseen, mutta kuin ihmeen kaupalla sain uuden mahdollisuuden ja käytin sen armotta hyväkseni. Joidenkin tutkimuksien mukaan vain 5% käyttäjistä selviää siitä elossa pois. Viisi prosenttia. Minä kuulun tuohon porukkaan, voin olla ylpeä siitä, mutta ei kannata sitä riskiä ottaa, että sinäkin selviäisit. Vain tuosta paskasta selvinneet tietää tasan tarkkaan, millainen vitun työmaa se kuiville selviäminen on. Mulla meni 2,5v elämästä mustassa boksissa istuen ennen kuin näin päivänvalon. Se on aika pitkä aika olla pimeässä.