Tarinoita huumehelvetistä selviytymisestä, elämästä siinä maailmassa ja elämästä sen jälkeen. Tarinat on tosia ja sensuroimattomia. Pakoittain teksti saattaa olla rajua ja kaunistelematonta, mutta teksti on minun elämästä. Toivottavasti viihdyt mukana matkassa!

Kirjoittaja

Kirjoittaja

Kuka minä olen?

Olen vuonna 1982 syntynyt lätkäfani Pohjois-Karjalasta. Ajauduin jo nuorena väärille teille ja sillä tiellä mentiin kymmenisen vuotta. Ensimmäiset hatsit pilveä poltin 17v ja viimeisen kerran otin subutexia tammikuussa 2011. Siitä saakka olen ollut kuivilla huumeista. Tämä on toinen kerta, kun elän elämääni ilman huumeita aikuisiällä. Ensimmäinen lopetus tapahtui vuosien 2005-2006 hujakoilla, mutta retkahdin uudelleen reilut 2v myöhemmin. Elämä ilman huumeita on ollut suurin muutos elämässäni. Kun opin elämään huume- ja rikollismaailmassa ja kasvoin sen aikana pojasta mieheksi, on tämä uusi, huumeeton elämä ollut varsin erikoista. Se on opettanut enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja paljon oppimista on ollutkin. Mutta jokainen päivä selvinpäin on ollut hienompi ja parempi kuin yksikään huumepäissään vietetty päivä. Enää ei huumeet mua saa.

Minusta tuli ensimmäistä kertaa isä syksyllä 2015, kun sain terveen tyttövauvan. Olen tällä hetkellä kihloissa ja häitä olisi tarkoitus viettää vielä tämän vuoden aikana. Olen ollut kihlattuni, tulevan vaimoni, kanssa kohta 2,5v yhdessä, josta saman katon alla ollaan asuttu 2v. Loppu elämä tarjoaa vain taivaan rajakseen, jos sitäkään.

OTA YHTEYTTÄ

helvetistataivaaseen(c)gmail.com

Hae tästä blogista

20.6.2016

Arman Alizadin "Pohjantähden alla" päihderiippuvuus-jaksosta

Katsoin kyseisen jakson jo ennakkoon viime viikolla ja uudelleen tällä viikolla, kun telkkarista tiistaina tuli. Ohjelma sai minut pohtimaan asioita lisää ja ehkä uudesta vinkkelistäkin. Ehkä sykähdyttävin hetki koitti, kun jaksossa mukana ollut Toni kertoi sen juuri sellaisilla sanoilla ja äänenpainoilla kuin se asia oikeasti onkin; "Emmä kuolemaa pelkää, mä pelkään niitä vitun oloja". Näinpä. Ja niinpä.
a4c4e3a94ca63655615107a56cbe0b1f.jpg
Itse olen ollut pirikoukussa, mutta se kaikista pahin koukku mikä oli, se oli subutexkoukku. Se sai minut niin henkisesti kuin fyysisestikin aivan paskaksi. Itse asiassa niitä oloja ei kestänyt ollenkaan, ei mitenkään. Pakko oli hakea kaljaa tai vetää lääkkeitä, että sai pahimmat olot huitsin vittuun mun kehosta. Ja päästä. Se oli henkimaailman juttuja, että aikoinaan lopetettuani huumeet täysin seinään, viimeisen vuoden jokapäiväisen käytön ja vajaan 10v vetämisen jälkeen, mä selvisin. En tiedä miten ja millä voimilla, mutta lienee pääasia se, että selvisin. Tuona viimeisenä vuotena olin aineissa jokaikinen päivä. Pilvessä, piripärinöissä, texinotkuissa ja lääkkeissä. Kännissä. Taisi sitä metadoniakin mennä ja essoja hieman, mutta tuo ensin mainittu nelikko hallitsi, subun hallitessa tilannetta enimmäkseen ja lähes koko ajan. Ja sit mä vaan lopetin. Luojalle kiitos, etten muista niitä ensimmäisiä päiviä, viikkoja ja kuukausia, mutta olen täysin varma, että ellei olisi jo tuolloin ollut Lyrica lääke vakituisessa käytössä, en olisi selvinnyt. Lyricaa meni alussa enemmän kuin lääkäri määräsi ja se johti tietenkin siihen, että lääkkeet loppui ennemmin kuin apteekki niitä pihalle antoi. Se taas johti kaljan vetämiseen. Paikkasin pahimpia huumerefloja Lyricalla, en mä siitä mitään fiiliksiä saanut, mutta se rauhoitti ja tasasi ne pahimmat ohi. Ei se silti herkkua ollut vaan suoranainen painajainen, silmät auki kaikki aistit päällä. Se kipu oli jotain mitä en pysty sanoilla tähän kuvailemaan, mä olin niin kipeä, niin paskana, kun ihminen vaan olla ja voi. Lyrica pelasti, ja oma, luja tahto. Sekä jotkin aivan yliluonnolliset supervoimat mitkä sain jostakin, en tiedä mistä, mutta jostakin ja loppu on uuden elämän alkua. Sitä pitkää ja kivistä tietä, mutta nyt on pahimmat kivet ohitettu, ei karikkoja näköpiirissä ja tie suht tasainen. Eräs lukija tuolla facebookin puolella on pariin otteeseen sanonut ja muistuttanut faktasta; Kaikki se paska mitä tänä päivänä kärsin ja joudun sietämään ja niiden kanssa elämään (omat romahdukset, toisinaan mt-ongelmat mm. masennus jne), ne ei ole mitään verrattuna siihen, mitä aikoinaan elämä oli. Mikään asia ei saa nykyelämässä mua niin rikki ja hajalle, että se ylittäisin huumevuosien tuskan ja pahan olon. Ja kaiken lisäksi, mistä kaikesta sitä onkaan säästynyt, kun ei enää niissä piireissä hengaile. Tuo fakta on lohduttavaa ja saa monesti omat olot paremmaksi, kun tuon muistaa. Enää en niin pohjalle vajoa, yksinkertaisesti se on mahdotonta.
Mulle jäi tuosta Arman Alizadin ohjelmasta myös toinen lause mieleen. Siinä vanhempi mies sanoi hyvin lohduttomasti, että "silloin, kun on ihmisestä kyse, ei raha saa olla esteenä". Jälleen näinpä ja niinpä. Mun käsityksen yläpuolelle menee se karu fakta, että raha menee ihmisen edelle Suomessa ja varmasti maailmallakin. MIten ihmeessä raha, jota luodaan nappia painamalla, voi olla esteenä ihmisen terveydelle? Miten se voi olla este? Miten vitussa sitä rahaa ei muka ole siihen, että päihdeongelmainen saataisiin hoitoon, kuntoon ja jopa työelämään? Mitä se auttaa, että "joo valitettavasti et nyt pääse hoitoon, kun on nuo määrärahat tiukassa, että voimia ja koita jaksaa"??? Se ihminen ei ikinä parane ja se jatkaa niitä huumesekoilujaan kaikkine oheistuotteineen ja sekö on sitten halvempaa, kuin hoitoon laittaminen? Ei voi mitenkään olla! Ohjelmassa ollut Tonikin sanoi, että hän tartteisi* psykiatrista hoitoa ja ihmistä, joka kuuntelee. Nämä on aina moniulotteisia juttuja jossa ei voida toimia siten, että hoidetaan näennäisesti päihdeongelmaa, mutta ei ollenkaan mielenterveysongelmia. Tai toisinpäin. Ne kulkee kuitenkin käsikädessä oikeastaan jokaisen kohdalla. Ja jos vain toista hoidetaan ja toinen jätetään hoitamatta, se mitä on hoidettu, on hyödytöntä. Ihminen palaa entiseen hyvin nopeasti, koska ongelmia on edelleen ja totutulla tavalla on niitä itse hoitanut, niin mitä muuta hän voi tehdä? Vain toisen ongelman hoitaminen johtaa vain ja ainoastaan siihen, että on taas jälleen sitä rahaa tuhlattu jopa holtittomasti ja siihen painettu aika on ollut täysin kankkulan kaivoon heitettyä aikaa. Kaikilla, jos kellään, ei käy niin hyvä tuuri, että sitä vain selviää lähes omin voimin niistä paskoista pois. Mä vaan selvisin jotenkin ihmeellisesti, mutta selviääkö joku toinen, niin pitkässä puussa on. Mulla oli kohtuu harvakseltaan terapiaa, mutta sekin tuli kuvioihin vasta 9-10 kuukautta lopettamisen jälkeen. Sitä ennen taistelin itse omin voimin lääkityksen avulla ja jotenkin sitä vain siitä pyörähdettiin takaisin elävien kirjoihin. Haluan kuitenkin painottaa sitä, että myös mun tyylillä on mahdollista selvitä kellä tahansa, olenhan elävä esimerkki siitä, mutta suosittelen kyllä jotain hoitolaitosta. Tai vaikkapa sitä korvaushoitoa. Pääset vähemmällä ja selviät nopeammin. Voisi sanoa, että mun tyylillä tähän pisteeseen päästäkseen on mennyt se reilut viisi vuotta, hoitolaitoksen turvin pääset samaan 2-3 vuodessa. Eli puolta nopeammin. No oli se tyyli mikä tahansa, lienee ainoa asia millä oikeasti on merkitystä, on se selviäminen. Ei tämä mitään joka päiväistä niityllä tanssimista ole, no tuskin kellään on, mutta kyllähän se hammasta kiristää ja hermopinne on tiukilla hyvin herkästi. Kuulunee asiaan ja näillä mennään. Ennemmin näin, kun subutöötit hihaan tai pitkän piikin jälkeen ikuiseen uneen.
Haluan sanoa vielä loppuun, että iso kiitos Armanille! (Linkki vie miehen fb-sivulle) Teet ihan huikeaa duunia ja toivottavasti työsi todellinen jälki alkaisi näkymään mahdollisimman pian. Voi kestää aikansa ennen kuin herätään tämän(kin) jakson merkitykseen tulevaisuudessa, mutta toivottavasti jakso avasi niiden silmiä, jotka pähkäilee sitä, mitä se huumemaailma on. Ja millaista hoito yms Suomessa on. Sekä se, miten helvetin vaikeaa toisinaan sinne hoitoon on päästä ja kuinka "vähän vasemmalla kädellä" se hoitaminen pahimmillaan on. Kyllä Suomessa osataan hoitaakin, mutta kun se raha tuntuu olevan esteenä liian monen kohdalla, Tässä olisi päättäjillä mietinnän paikka. Kumpi on halvempaa (koska se raha nyt sanelee vittu kaiken tässä maailmassa), päihde- ja mielenterveysongelmaisen hoitaminen kunnolla kondikseen ja ihminen takaisin työelämään yms vai se, että ihminen jatkaa tuossa tilassa elämäänsä ja tekee rikoksia, käräjöi ja istuu vankilassa, tekee jopa henkirikoksia (tätä ei kyllä rahalla paikata!) ja muita väkivaltarikoksia, varastelee jne eikä koskaan pääse elämään kiinni ja sitten jo kuolema korjaa ihmisraunion? Ja, onko vankila ensinnäkään oikea paikka ihmiselle jotka kärsii ja tekee selkeästi päihdeongelman takia rikoksia? Tuleeko se kuntoon siellä? Olisiko kenties vaikkapa pakkohoito määräys oikea tuomio heille? Kellokoski, Niuvanniemi jne? Sehän saattaisi tulla vielä kuntoon pakkohoidolla, ajatella...
riksu%20vs%20niuva.jpg
Vankila vs pakkohoito. Kumpi vaikuttaisi jo ensi silmäykseltä paremmalta paikalta toipua päihdeongelmista? Vasemmalla Riihimäen vankilan ilmakuva ja oikealla puolen Niuvannimen sairaalan ilmakuva
Oisko jatkossa kaiken vihapuheen, muun turhan vittuilun ja toistensa provoamisen sijaan, otettaisiinko ja kohdattaisiinko ihminen ihmisenä? Kaiken pahan sijaan, hyvällä eteenpäin, eiks niin? Ei suu heti alaspäin vaan ylöspäin. Ei kaikki ole pahoja, se pätee joka asiassa. Ei voi yleistää, mutta sitä silti tehdään. Miksi? Pelko on voimakas tunne, itse asiassa voimakkain ja siksi ymmärrän, että ollaan varpaillaan, kun kohdataan huumepäissään säntäilevä kaveri, mutta ihan oikeasti, ei kaikki ole pahoja jotka haluaa vetää sua kirveellä naamaan. Päihdeongelmasta kärsivä ihminen on sairas. Se on sairaus, siinä missä mikä tahansa muukin sairaus. Ethän sä huutele törkeyksiä jollekin esim. syövästä tm kärsivällekään, miksi silti teet niin päihderiippuvuutta sairastavalle ihmiselle? Suurinosa haluaisi sen vittuilun ja haukkumisen sijaan sinulta vain yhtä asiaa; Halauksen.
* Tähdellä merkitty: Toni on ilmeisesti nyt vastottain päässyt hoitoon, en nyt jaksa muistaa pääsikö psykiatriseen hoitoon vai oliko kyseessä pelkästään katkopaikka, mutta lienee asiat kuitenkin jokseenkin eteenpäin menossa. Hyvä niin.
Ps. Jos et ole vielä otsikossa mainittua jaksoa nähnyt, voit sen katsoa tämän linkin takaa.
Pohjant%C3%A4hden%20alla.jpg
Kuvakaappaus ruutu+ ohjelman kautta